Teksti: Ida-Kajsa Johansson | Kuva: Peter Mustelin | Julkaistu Korpo Bladet N93, helmikuu 2025.
Tietyillä ihmisillä tuntuu olevan super-voimat. Kuten Marika Melkolla, joka on sekä ahkera saaristoyrittäjä että SaaristoTerveyden toimitusjohtaja samaan aikaan kun hän on pienten lasten äiti ja matkustelee jatkuvasti Korppoon, Nauvon ja Porin välillä. Mistä hän löytää voimat ja ajan saadakseen kaiken sopimaan yhteen?
Paljon on tapahtunut Marikan elämä-ssä viime vuosien aikana. Suurin muutos on ollut lapsettomuudesta neljän lapsen äidiksi, kahdella omalla lapsella (Arvid, melkein 3 v. ja Astrid, kohta 1,5 v.) ja kahdella ”bonuslapsella” (Hertta 8 v. ja Eetu 11 v.), jotka ovat hänen partnerinsa Ilpon lapsia edellisestä liitosta. Ilpo eli Porissa, Marika eli Korppoossa, ja nyt perheen yhteinen elämä jakaantuu Korppoon ja Porin kesken. Miten se kaikki sopii yhteen?
— Hyvä kysymys. Pitää sopeutua ja priorisoida aika paljon, ja jättää määrättyjä asioita myöhemmäksi, samaan aikaan kun pitää varoa ettei elä ”sitten myöhemmin”, ts. ettei jätä liikaa tulevaisuudelle. Kun olemme Korppoossa, nautimme meren, metsän ja sukuni läheisyydestä, ja kun olemme Porissa, olemme lähellä palveluja ja keskitymme siihen, että saamme arkipäivät etenemään neljällä lapsella ja kahdella yrityksellä, koska partnerini Ilpo on myös yksityisyrittäjä. Enimmäkseen se toimii oikein hyvin, mutta samalla on vaikeaa kehittää kuuluvuutta ja seuraelämää kahdessa paikassa. Mutta tämä on arkipäivämme juuri nyt ja olemme valinneet investoida yhteiseen perhe-elämään kaikille lapsille, sen sijaan että esimerkiksi Ilpo asuisi kanssamme puolet kuukaudesta Korppoossa.
Samaan aikaan huomaa, että Marika välillä kaipaa kovasti Korppooseen, ja sen voi ymmärtää. Sekä hänen rakkautensa kotiseutuun että sukunsa juuret ovat syvällä.
— Korppoosta on kyllä tullut suuri osa identiteettiäni, mutta en kylläkään tiedä onko se myönteistä vai kielteistä. Korppoosta on tullut niin suuri osa minua, että on vaikeaa löytää yhteyttä muualle. Minulle on ollut suuri haaste löytää yhteys muualle ja muuttaa pois perheeni ja sukuni luota rakentaakseni oman elämän muualla. Työskentelen edelleen sen eteen.
Itsensä kehittäminen on myöskin aina ollut tärkeä osa Marikan elämästä. Hän pyrkii alituisesti olemaan tänään parempi versio itsestään kuin oli eilen.
— Olen analyyttinen, emotionaalinen, intuitiivinen ja innovatiivinen henkilö. Minulla on palava halu ymmärtää sekä itseni että muita, ja löytää uusia tapoja kehittää itseäni. Se on jatkuva matka, joka ajaa minua eteenpäin, sekä yksityiselämässäni että ammatillisessa elämässäni.
Voitko kertoa hieman enemmän kehityksestäsi Korppoossa? Millaista oli kasvaa Korppoossa 1990-luvulla ja 2000-luvulla?
— Minulla on vain hyviä muistoja kasvamisestani Korppoossa, mutta toisaalta en tiennyt mistään muustakaan. Varttumiseni sai vahvan leiman aktiivisesta saaristo-elämästä. Kalastimme, pilkoimme puita, kitkimme rikkaruohoja ja autoimme tilan töissä ihan vuoden ympäriinsä. Vieläkin muistan ylpeydellä miten pikkutyttönä pyydystin kolme haukea onkivavalla ja madoilla. Siinä oli tosi välineet! Kalastimme myös verkoilla Engholmilla lähellä Tuttun mökkiä, ja se on vieläkin yksi vahvoista lapsuudenmuistoistani. Leikin myös paljon serkkujeni kanssa Österretaisissa Gunnarin tilalla, missä myös äitini äiti asui. Tai sitten olin isäni äidin luona Korpoströmissä, samalla tilalla, jossa nyt asun osa-aikaisesti perheeni kera. Kai se on juuri se, joka muodostaa niin suuren osan identiteetistäni, ja on muovannut niin paljon elämästäni ja luonteestani juuri täällä ja joka on antanut leimansa siihen, mitä olen tänään.
Monet Korppoossa ja saaristossa yhdistävät sinut enimmäkseen yritykseesi SaaristoTerveys, joka tarjoaa fysioterapiaa, hierontaa ja terveydenhoitoa. Mutta kuka sinä olet, kun et ole SaaristoTerveyden Marika?
— Sanoisin kyllä, että olen luonnonläheinen henkilö, joka seisoo jalat vahvasti maassa. Tunnen suurta rakkautta ympäristööni ja minulla on palava halu auttaa kanssihmisiäni miten vain voin. Juuri nyt fokukseni on perhe-elämässä ja saada arkipäivät sujumaan, mutta olen myös aktiivinen henkilö joka on aina rakastanut pallopelejä, mieluiten miesten kanssa, jotta olisi tarpeeksi fyysistä haastetta.
Kertoisitko hieman niistä valinnoista, jotka veivät sinut fysioterapiaan ja terveydenhoitoon?
— Olenhan aina ollut kiinnostunut biologiasta ja ihmiskehosta ja miten se kaikki sopii yhteen. En tiennyt aivan tarkkaan mitä fysioterapia on kun ensin kohtasin sen, mutta tänään minulla on kova hinku tietää ja ymmärtää enemmän sekä kehosta että sen luista! Nuorena minulla oli niskaongelmia ja ongelmia liian joustavista nivelistä, ja ymmärsin mm. että huono ryhti saattaa johtaa jännityksiin koko kehossa. Oppikoulun jälkeen työskentelin Kemiön kuntoutus-keskuksessa, jossa tulin tekemisiin fysioterapian, jalkahoidon ja erikoistuneen lääkärihoidon kanssa. V. 2014 ryhdyin osa-aikaiseksi yrittäjäksi Paraisilla ja vähitellen starttasi SaaristoTerveyden kun meitä terapeutteja oli enemmän. Yritys perustettiin v. 2017 ja toimii nyt Paraisilla, Nauvossa ja Korppoossa.
Kerropa vähän enemmän sinun ja SaaristoTerveyden näkemyksestä fysioterapiasta ja terveydenhoidosta.
— SaaristoTerveyden toimii kokonaisnäkemyksen perusteella, jossa näemme jokaisen yksilönä ja räätälöimme hoidon asiakkaan tarpeiden mukaan. Fysioterapia ei ole vain oireiden hoitamista, vaan taustasyiden selvittämistä ja pitkäaikaisen hoitosuunnitelman kehittämistä tervettä elämää varten. Käytämme eri tapoja auttaaksemme asiakkaitamme voimaan paremmin ja antaaksemme heille mahdollisuuden toipumiseen. Toipuminen on perusta sille, että kaikki kehon prosessit toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla, ja hoidamme että ”moottori” starttaa ja että ”kori” on parhaassa kunnossa pitkään ajomatkaan.
Monelle on ehkä vieläkin vaikea ymmärtää mitä fysioterapia oikeastaan on, ja ehkä luulee, että se on vain hierontaa. Mikä on fysioterapian ja pelkästään hieronnan välinen ero?
— Hieronta ja fysioterapia ovat ”työkaluja”, joita käytämme yhteisessä ”työkalupakissa”. Voi nähdä hieronnan ikään kuin siveltimenä ja maalina työkalupakissa, jotka sopivat kaikenlaisen roinan poistamiseen tai helpomman hoidon antamiseen. Fysioterapia on laajempaa ja antaa käytettäväksi useampia työkaluja, jotka suovat syvemmän kokonaisuuden ymmärtämisen ja sen hoitamisen. Jos otamme esimerkiksi veneen, sen pitää purjehtia, jotta ei tulisi simpukoita täyteen, ja me ihmiset olemme samanlaisia. Hieronta ja veneenpohjan hoito on tärkeää, mutta tarvitaan enemmän. Käsillä tehdyn manipulaation ja treenaamisen yhdistelmä antaa mielestämme parhaan tuloksen, ja me SaaristoTerveydellä teemme aktiivisesti työtä tällä näkemyksellä antaaksemme asiakkaillemme pitkäaikaisia tuloksia.
SaaristoTerveydellä on vastaanottoja sekä Paraisilla, Nauvossa, että Korppoossa, Miksi on tärkeää, että nämä palvelut ovat lähellä?
— Uskon, että on tärkeää, että palvelumme ovat lähellä, vaikka asukkaiden lukumäärä ei ole suuri. Paraisten asukasluvulla kolmella vastaanotolla pitäisi Turussa olla lähes 50 vastaanottoa. Se kuullosta epätodelliselta, mutta saaristossa meidän pitää ajatella viisaammin ja pidemmällä tähtäimellä ja hoitaa itseämme määrätietoisemmalla ja monipuolisemmalla tavalla, koska kunnalliset hoidot ovat täällä rajoitetumpia. Ei ole itsestään selvää, että olemme kolmella paikkakunnalla, mutta katsomme nyt miten se menee, etenkin talviaikaan, kun on enemmän aikaa hoitaa itseään. Talvi on useimmille rauhallisempaa aikaa, joka saattaa antaa tilaa investoida omaan terveyteen ja hyvinvointiin.
[mailpoet_form id=”1″]
Onko sinulla vinkkejä miten parhaiten huolehtia itsestään arkipäivänä?
— Juo riittävästi vettä, nuku tarpeeksi, ja liiku. Hyvät ravintotottumukset ovat myös tärkeitä. Inflaation ja muiden taloudellisten haasteiden aikana on tärkeää aja-tella, miten budjetoi terveytensä. Suosittelemme asiakkaillemme budjetoida ehkäisevään terveydenhoitoon v. 2025. Aloittakaa ottamalla yhteys SaaristoTerveyteen – autamme teitä starttaamaan ja hoitamaan itseänne.
Mitä sinä itse teet auttaaksesi itseäsi? Elätkö kuten opetat?
— Kyllähän minä aktiivisesti toimin sen suhteen, mutta on itsestään selvää, että se on haaste lasten ollessa pieniä. Tulla lapsettomasta neljän lapsen äidiksi kolmessa vuodessa on ollut suuri muutos, sen lisäksi, että on koti kahdella paikkakunnalla. Nyt elän tosiaan keskellä oravanpyörää, mutta on tärkeää omistaa aikaa itselleni kun ehdin, esimerkiksi kun lapset ovat päivähoidossa. Minulle on tärkeää antaa aterioille tarpeeksi aikaa, esimerkiksi aamupalalle tai lounaalle. Istua ja nauttia ateriasta ilman stressiä. Pelaan lentopalloa kahdesti viikossa ja vuorotellen vesijumppaa. Pyrin nyt sisällyttämään voimaharjoittelun jokapäiväiseen elämääni.
Mitä terveisiä sinulla on Korpo Bladetin lukijoille?
— Pidä huolta itsestäsi ja toimi pitkäjänteisesti!
